Kuivaus ja sahaus

Veistovaiheeseen on vielä pitkä matka sen jälkeen kun puut on saatu metsästä veistämölle. Työ alkaa kuorinnalla, jolloin tukeista poistetaan kuori, nila ja osin jälsi. Tämä työvaihe on tehtävä viimeistään kaadon jälkeisenä keväänä ennen ötököiden ilmaantumista. Tällöin puihin ei tule madonsyömiä, vältytään ikävältä sinistymiseltä ja puut kuivuvat tasaisesti. Yleisimmin käytössä ovat perinteisten petkeleiden ja kuorimarautojen lisäksi käsivaralla toimivat polttomoottori- ja sähkökäyttöiset jyrsimet tai vuolulaikat.

Kuoritut tukit taapeloidaan järeiden pirkkojen avulla taapeliin tai pinotaan ristikolle paikkaan, jossa ilma kiertää eikä aurinko paahda suoraan kasaan koko ajan.  Väljissä pinoissa puiden pitää olla riittävän etäällä toisistaan ja kerrosten välissä käytetään välirimoitusta. Pinon tulee olla vähintään 50 cm irti maasta ja se peitetään ilmavalla katoksella.

Usein kuivumista yritetään hallita maalaamalla puiden tyvet ja latvat, jolloin kuivuminen tapahtuu rauhallisemmin ja niiden päät eivät halkeile käyttökelvottomiksi. Myös puolipuhtaaksi kuorimista voidaan käyttää, jos halutaan välttää liian nopeaa kuivumista. Hirsiksi valittujen tukkien tulisi saada kuivua vähintään vuoden ajan.

Sahaus hirsiksi heti tai vasta kiertymisen jälkeen

Hirren poikkileikkauksen suuntaiseen kuivumisen aiheuttamaan kutistumiseen ja siihen, että hirsi ei olennaisesti kutistu pituussuuntaansa, liittyy hirren kiertyminen. Pyöreänä kuivattu hirsi on päässyt kiertymään merkittävästi jo taapelissa. Kun hirret pelkataan vasta veistovaiheessa, päästään veistämään kiertymättömästä ja tasasivuisesta hirrestä: tällöin salvoksista on helpompaa saada tiiviitä.

Menetelmän, jossa puu sahataan heti kuorinnan jälkeen, merkittävimpänä etuna on sen taloudellisuus. Kuorintatyötä on vähemmän, samoin taapelointi on helpompaa ja vie vähemmän tilaa. Kyljistä pelkattaessa saatava sahatavara on laadultaan hyvää, koska siinä ei ole halkeamia, kuten pyöreänä kuivatusta puusta sahatussa. Ainoastaan itse hirrestä tulee vaikeammin veistettävää hirren kokiessa kuivuessa muodonmuutoksen. Pienissä kehikoissa kiertyminen ei kuitenkaan ole niin ongelmallista kuin suurissa kehikoissa, joissa tarvitaan pitkiä hirsiä.

Perinteisesti hirsi usein myös veistetään heti tuoreena tehdyn pelkkauksen jälkeen, mutta tätä tapaa pidetään nykyään osoituksena selkeästi alhaisemmasta laadusta – kiertyminen tapahtuu kokonaan jo veistettyihin hirsiin, aiheuttaen suuria rakoja eri puolelle kehikkoa, erityisesti karattomiin seinänpätkiin. Tuore kehikko myös painuu enemmän ja on alttiimpi sinistymälle kuin kuivasta hirrestä veistetty.

Huolellisesti peitetyt pitkät hirret varastossa kertovat toiminnan ammattimaisuudesta ja tarkoittavat usein mahdollisuutta nopeisiin toimituksiin laadusta tinkimättä. Varsin usein ei kuitenkaan ole aikaa odottaa hirsien kuivumista, vaan veistotyöt aloitetaan viimeistään jo seuraavana syksynä.