Puunhankinta

Hirsirakennukseen tulisi aina valita oikeat puut oikeaan paikkaan. Mikä tahansa metsän puu ei sovellu hirreksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään suorien, hitaasti kasvaneiden, vähäoksaisten ja mahdollisimman tasavahvojen mäntyjen kanssa. Vanhoja mäntyjä, eli honkia, pidetään ominaisuuksiltaan ihanteellisena rakennusmateriaalina, mutta laadukkaan isokokoisen mäntytukin saannissa Suomesta on alkanut ilmetä vaikeuksia.

Käsiveiston tarpeisiin voidaan tällä hetkellä Suomesta vielä hankkia suuria ja laadukkaita kuusitukkeja erityisesti silloin, kun halutaan suurimpia hirsivahvuuksia. Haavasta puolestaan on vanhan kansan neuvojen mukaan veistetty ensisijaisesti saunoja, koska siitä ei valu pihkaa ja puu tuntuu saunassa leppoisan lämpimältä.

Kelo on pystyyn kuivanut vanha mänty, joka kasvunsa loputtua on muutamien kymmenien vuosien aikana pudottanut kuorensa ja keloutunut, minkä jälkeenkin kelo voi vielä olla pystyssä vuosisatoja. Suomessa kelotukkien määrä on vähentynyt rajusti ja veistämiseen käytettävää puutavaraa tuodaankin paljon Venäjältä.

Suomessa eniten viljelty ulkomainen puulaji on lehtikuusi, joka luonnostaan kasvaa viileillä ja subarktisilla alueilla Venäjällä sekä Kanadassa. Suomessa alkuperäisenä kasvaa lähinnä siperianlehtikuusta. Aikaisemmin lehtikuusta on käytetty esimerkiksi laivanrakennukseen.

Puun kaato

Hirsirakentamiseen soveltuvien puiden paras kaatoaika on sydäntalvella. Vanha kansa sanookin, että paras hirsien hankinta-aika on ”ämmästä-ämmään” eli marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Tällöin puut ovat lepotilassa, eikä liiallisesta sinistymisestä tai tuhotyönteisistä ole haittaa. Puunhankinta talvella on myös kuljetuksen ja kaadon kannalta hyvä ajankohta, koska varsinkin lumisena aikana rungot saadaan pois metsästä mahdollisimman pienin vaurioin ja puhtaampina kuin sulan maan aikana.

Sopivan leimikon löydyttyä ennen metsään menoa tulisi tehdä valmiiksi puunkaatolista, johon on kirjattu tarvittavien puiden latvaläpimitat, pituudet ja lukumäärät. Ammattitaidolla tehty puiden kaato, karsinta ja kuljetus helpottavat olennaisesti myöhempiä työvaiheita.

Kaatamisen yhteydessä puut numeroidaan tunnistamista varten ja kirjataan puut nk. puulistalle. Listalle numeroiduista puista mitataan sekä tyven että latvan läpimitat, merkitään tukin pituus ja huomautuskohtaan tukin lenkous tai kierteisyys. Tällä menettelyllä voidaan helpottaa huomattavasti hirren valintaa veistotöiden yhteydessä ja listasta on hyötyä rakennuksen suunnittelussa sekä puiden määrän arvioinnissa.

Tutustu Alppisalvos Oy:n julkaisemaan YouTube-video Hirsien hankinnasta.

Puun varastointi

Ennen varsinaista varastointia puut tulee kuoria eli parkata, jolloin puusta poistetaan kuori ja nila sekä osin jälsi. Työ on tehtävä heti seuraavana keväänä, ennen ötököiden ilmaantumista. Tällöin puihin ei madonsyömiä, vältytään ikävältä sinistymiseltä ja puut kuivuvat tasaisesti. Usein kuivumista yritetään hallita maalaamalla puiden tyvet ja latvat, jolloin kuivuminen tapahtuu rauhallisemmin ja niiden päät eivät halkeile käyttökelvottomiksi. Puut pinotaan ahavalle paikalle, väljään pinoon. Pinoissa puiden pitää olla riittävän etäällä toisistaan ja kerrosten välissä käytetään välirimoitusta. Pinon tulee olla vähintään 50 cm irti maasta ja se peitetään ilmavalla katoksella.

Hirsiksi valittujen tukkien saada kuivua vähintään vuoden ajan. Riittävällä kuivaamisella pyritään estämään hirren kiertyminen sekä rakennusvaiheen aikana että myöhemminkin ja pyritään rauhoittamaan hirren halkeilua. Tällöin kuitenkin menetetään kuivista tukeista sahattavat tuppilaudat, koska ne halkeilevat helposti. Kuivasta puusta veistäminen on laatua nopeuden kustannuksella arvostavan veistäjän merkki.

Huolellisesti peitetyt pitkät hirret varastossa kertovat toiminnan ammattimaisuudesta ja tarkoittavat usein mahdollisuutta nopeisiin toimituksiin laadusta tinkimättä. Varsin usein ei kuitenkaan ole aikaa odottaa hirsien kuivumista, vaan veistotyöt aloitetaan viimeistään jo seuraavana syksynä.